Milloin viimeksi kuulit ystäväsi tai edes äitisi sanovan lähtevänsä kuntoilemaan? Kuntoilu-sanalla tehty googlettaminenkaan ei tuottanut kovin mediaseksikkäitä hakutuloksia. Mihin siis katosi kuntoilu?

Tällä hetkellä selvästi trendinä on urheilu. Sanojen etymologia ei kuulu osaamisalueeseeni, mutta sana urheilu ilmiselvästi juontuu sanasta urhea. Urheiluun siis liittyy jotain rohkeaa, uskaliasta ja jopa huimapäistä. Kuntoilu taas on – no jotain pientä pintaremppaa, jos on jotain vaivaa päässyt ilmenemään. Sellaista pakollista, että viemäri toimii ja katto ei vuoda. Mutta ei siitä kunnon Facebook-päivitystä saa.

Monet unohtavatkin ihan sen peruskunnon ja -kuntoilun harjoittamisen. Mennään joko yli tai ali. Suorituskeskeinen ajattelumme ruoskii kohti huippusuorituksia, aina vain kovempaa. Mitään ei ole tehty, jos ei hieman verta oksenna. Ja jos ei kiinnostele, parempi olla tekemättä mitään. Koska välissähän ei ole mitään tavoittelemisen arvoista.

Samaan aikaan kun somekuplassa lähes kaikki tuntuvat harrastavan fitnessiä ja maratoneja. Kotiseinien sisäpuolilla suomalaisten liikkumattomuus kuitenkin lisääntyy kiihtyvästi. Ja huolestuttavinta, että tilanne on huonontunut myös lasten keskuudessa. (*Terve.fi). 

Tähän väliin jäävä kuilu tuntuu vain levenevän. Liikunnan harrastamisesta tehdään hifistelyä ja korkeatasoista urheilua. Tavallisen kansan kuntoliikunnaksi tarkoitetuista sunnuntailenkeistä on tullut vain eläkeläisille sallittua. Ja meille niin sanotuille äitiysliikkujille kyllä vaunulenkkeilyä korostetaan hyvänä liikuntana raskaudesta ja synnytyksestä palautumiseen, mutta samaa reseptiä voisi hyödyntää moni muukin. Syvien vatsalihasten treenaaminen ja reippaat happihyppelyt tuovat terveyshyötyjä ja edistävät jokaisen liikkujan kuntoa. Olipa sitten liikuntaa aloitteleva tai aktiiviliikkujat, kaikki hyötyvät siitä. (Tavoitteellisesti kestävyyslajia valmennuksen alaisena harrastavalla tämä varmasti onkin syklitetty harjoitteluohjelmaa, peruskuntokautena.)

Henkilökohtaisen valmentajan hankkiminen on suositumpaa kuin koskaan. Valmentajan kanssa harjoitellessa näille kahdelle ääripäälle voi tulla yllätyksenä, että treenejä kevennetään tai jos pelkäsi ennakkoon sitä oksennusämpäriä niin voi yllättyä, ettei sitä tarvittu lainkaan.

Matalasykkeisen kuntoilun eli tarkemmin sanottuna peruskestävyysharjoittelun kansantajuisena määritelmänä pidetään PPPP-sääntöä eli pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta. Tämän tyyppisen harjoittelun hienoutena on sen toistettavuus. Kun harjoituksen rasitus on alhainen, harjoittelumääräkin voi olla suurempi. (*Trainer4You)

Peruskestävyysharjoittelu ei ole vain kehon vaan myös mielen terveyttä edistävää. Nauti luonnosta retkeillen, ota ystävä marjastusseuraksi, lähtekää lasten kanssa lenkille. Tutustu uusiin ihmisiin juoksuporukassa tai kokeile vesitreenaamisen, kuten uinnin tai vesijuoksun terapeuttista vaikutusta.